Muffi-koiran jatkuvat silmäongelmat: kuivasilmäisyys syynä?

Olen bloggannut Muffin silmäongelmista useampaan kertaan viimeisen vuoden aikana. Bloggaukset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, koska olemme 9 kk aikana käyneet eläinlääkärissä noin 8 kertaa silmäongelmien takia: milloin koiran ongelmana on ollut vihreä rähmä, silmien arkuus, erilaiset silmähaavat ja reikä silmässä. Ongelmia on riittänyt.

Jälleen syyskuun alussa jouduimme tilaamaan eläinlääkärille ajan, koska lähtiessämme aamuvarhain hämärässä lenkille, ihmettelin miksi Muffi kävelee tosi varovaisesti ja törmäili isoihinkin asioihin, kuten roskisastiaan. Kun katsoin tarkemmin, huomasin, että sen silmät olivat peittyneet vihreään nestemäiseen paksuun rähmään lähes kokonaan. Silmiä ei näkynyt ollenkaan kaiken rähmän keskeltä.

Koska olemme jo vakioasiakkaita eläinlääkärillämme niin saimme nopeaan ajan. Siihen saakka keitin vettä ja puhdistin pumpulipuikoilla parin tunnin välein silmiä, joten ne näyttivät suhteellisen hyvältä jo kun menimme eläinlääkäriin. Epäilin jo, että olisiko kannattanut perua lääkäri ja ylireagoinko
 rähmään?

Muffin ja Legon lempikolo. Eihän tänne oikeasti mahtuisi kuin yksi koira.

No onneksi kuitenkin menin, koska saatoimme löytyy syyn ja ratkaisun kaikkiin ilmenneisiin ongelmiin kun selitin kuinka lopen kyllästynyt ja epätoivoinen olen Muffin silmien kanssa kun mikään ei tunnu auttavan (Olen jopa leikannut sen pääkarvat lyhyeksi, hyvästi kaunis rusettipää!) Joka kuukausi olen sille antanut erinäisiä silmätippoja, 4 antibioottikuuria on takana, eikä mikään tunnu auttavan.

Muffille tehtiin siis toistamiseen silmien kyyneltesti, jolla siis testataan silmien kuivuutta. Edellisellä kerralla (kuukautta aiemmin) toinen silmä oli ok lukemissa, toinen hieman liian kuiva. Tällä kertaa normaalitasolla oleva silmän kyyneltesti kertoi, että sen tila oli huonontunut lievään kuivasilmäisyyteen ja huonomman silmän tila taas kuivasilmäisyyteen. Eläinlääkäri epäili, että kaikki ongelmat silmissä olivat johdannaisia tästä koiran kuivasilmäisyydestä.

Saimme tehokuurin kuukaudeksi ja siitä sitten taas käymme kontrollikäynnillä eläinlääkärillä, jossa päätetään mitä silmien kanssa jatkossa tehdään. Todennäköisimmin kuitenkin Muffi joutuu loppuiäkseen kuivasilmäisyyden takia silmätipoille.

Etätyön mahdollisuudet ja haasteet!

 Päivärytmimme nyt syyskuun aikana on aika kammottava: heti herättyä silmät huuhdellaan apteekista ostetulla suolaliuksella, silmähuuhteella kaikesta ylimääräisestä. Sen jälkeen silmä lääkitään Optimmune vet 2mg/g silmävoiteella (joka on todella inhottava laittaa silmään, koska se ei ole nestemäistä). Kolme tuntia myöhemmin silmään laitetaan Optixcare Eye lube+Hyaluron silmägeeliä, jota lisätään kahden tunnin välein aina kello 19 saakka.Siitä kolmen tunnin päästä silmä huuhdellaan jälleen suolaliuksella ja lääkitään Optimmune silmävoiteella ennen nukkumaan menoa. Joka päivä. Voin kertoa, että tämä ei olisi mahdollista jos en olisi etätöissä kotona.

Kaikki tämä työ on kuitenkin tuottanut onneksi tulosta. Muffin silmät ovat olleet TODELLA hyvässä kunnossa. Viimeksi se on ollut näin tähtisilmäinen joskus 5-kesäisenä! Rähmimistä on todella vähän, katse on kirkas. Se ei siristele silmiään, eikä välttele silmiin katsomista. Muffi on myös paljon pirteämpi. Ja yksi ongelma, jota en osannut edes yhdistää silmiin on parantunut: Muffilla on ollut outoa rähmämäistä mönjää parta- ja leukakarvoissa, aiemmin eläinlääkäri on epäillyt sen syyksi ihottumaa tai jotain ruoka-allergiaa. Mutta se on mönjä on poistunut karvoista kokonaan kuurin aloittamisen jälkeen. Ihmeellistä.

Koirien ohituksia, koirakohtaamisia ja koiratreffit: Koiran sosiaaliset taidot

Sitten koirakoulu kurssien meidän koirakohtaamiset ovat rajoittuneet perheen muihin hännänheiluttajiin ja asuinalueemme lenkkeilyillä kohtaamiin ohituksiin. Muffi on edelleen hyvin valikoiva seurastaan: se tuntuu ihastuvan pieniin ja mielellään sitä vanhempiin terriereihin, kaikki muut koirat ovat tyhmiä. Erityisen ihastunut se on naapurimme cairnterrieri-Elmeriin ja erääseen valkoiseen länsiylämaanterrieriin. Jos Muffi pääsee tekemään tuttavuutta vastaan tuleviin koiriin niin silloin kaikki menee hyvin; jos ei niin sitten haukutaan. Jääräpäinen terrieri kun ei muuta tapoja edes koirakoulun lahjonnallisilla opeilla!

Lego matkalla koiratreffeille.

Lego taas on rauhoittunut todella paljon. Ohitukset lenkeillä  onnistuvat jo mallikkaasta, edelleen tarvitaan herkkuja ja minun pitää huomata koira ajoissa tehdäkseni peliliikkeet ohituksiin ja toisten koirien seuraamiseen, mutta yleisesti ottaen kaikki menee enimmäkseen hyvin. Mutta, nyt tulee iso mutta, kaikki menee hyvin vain ja ainoastaan jos Muffi ei ole lenkillä mukana. Näinpä koiria edelleen pyritään lenkittämään erikseen. Jos Muffi on matkassa ja olen yksin, on lähes mahdoton onnistua ohituksessa, koska Muffi haluaa mennä tapaamaan vastaan tulevaa ja Lego haluaa ohittaa sen ilman kontaktia. Jos Muffi ei pääse luokse, niin se haukkuu, jos Muffi haukkuu alkaa siitä ketjureaktio. 

 Kävimme pitkästä aikaa Legon kanssa lenkillä asuinpiirimme ulkopuolella. Meillä oli nimittäin koiratreffit sovittu kaveripariskuntamme chihu-papillon-mixin Hipun kanssa Kirjurinluotoon. Otimme siis tilaisuudesta vaarin ja kävimme lenkillä täysin uudessa paikassa ja positiivisin tuloksin. Lenkkeillessämme koirakohtaamiset menivät hyvin, yhtään haukkua ei tullut. Koiranomistajan ylpeys näkyi varmaan kilometrien päähän. Jossain on onnistuttu!

Lego & Hippu mahtuivat melkein Instagram raameihin. Eikö olisikin söpö pariskunta?

 Koiratreffitkin menivät yllättävän hyvin. Kohtaaminen meni lähes täydellisesti, ei haukuttu ja Lego osoitti hyvin positiivista kiinnostusta Hippua kohtaan. Hippu ei ollut aivan samalla aaltopituudella Legon kanssa, eikä heistä vuosisadan rakkaustarinaa saa aikaiseksi, mutta suurempia ongelmia ei ollut. Hieman Hippu ärisi Legolle jos se yritti ottaa liian läheistä kontaktia ja Legolla oli suuri tarve merkata Hipun omistajan laukkua. Lopulta "kaverukset" löysivät myös yhteisen vihollisenkin treffien lopuksi, nimittäin villakoiraseurueen. Ehkä tämä muodosti hieman yhteishenkeä yhdennäköisyyden lisäksi Legolle ja Hipulle?

Söpöliini Hippu sopisi ainakin ulkonäöllisesti Legon kaveriksi!

Toivottavasti päästään uudelleenkin Hipun kanssa treffeille!

Vanhan koiran silmäongelmia | vanhuuden kaihi ja koiran hämäräsokeus

Tulihan se kesä sieltä! Ja vielä samaan aikaan meidän myöhäisen loman kanssa. Terveisin tyytyväiset lomansa lusineet.

Lego ottaa kaiken irti lomailusta.

 Koira-arki ei kuitenkaan lomaa tunne. Meillä oli kesälomalla aikataulussa Legon rokotus ja Muffin perustarkastus. Tällä kertaa seniorikoiran silmät olivat eläinlääkärin vuosittaisen perustarkastuksen keskiössä. Olen huomannut, että hämärällä Muffi ei oikein uskalla liikkua, ja jos liikkuukin niin se seuraa ääniä ja Legoa tai sitten törmäilee. Mutta tämä iltainen ongelma on aina poistunut aamulla niin olen painanut sen villasella, ehkä Muffi on vain väsynyt. Noh, syy varmistui eläinlääkärissä: koiran vanhuuden kaihi on iskenyt myös meidän Muffiin.

 Eläinlääkärin mukaan se on aikalailla jo hämäräsokea, sen voi havaita myös silmän pinnan sävymuutoksena. Lohdullista oli kuulla, että pitkään siinä kesti, että vanhuuden kaihi tuli häiritsemään koiranelämää: Normaalisti se alkaa oireilla jo ennen kymmentä ikävuotta. Vanhuuden kaihin etenemisestä ei voi tietää, muuta kuin seuraamalla tilannetta. Valossa Muffi kuitenkin edelleen näkee hyvin, hämärässä ja pimeässä ei. Mutta vanhuuden kaihi on siitä armollinen, että se yleensä etenee asteittain, joten koira ehtii totutella muuttuneisiin aistitarpeisiinsa.

Lego ja Muffi matkalla eläinlääkäriin.

 Edesmennyt koirani Onni kärsi myös vanhuuden kaihista, joten tilanne ei ole uusi. Se vaatii omistajalta vain koiran lisääntynyttä huomioimista erityisesti lenkeillä ja uusissa paikoissa. Kotona koira oppii liikkumaan helposti kunhan huonekalut pysyvät paikallaan. Toisesta koirasta on vaikuttanut myös olevan suuresti apua, koska sokeutuva koira pystyy suunnistamaan lajitoverinsa avulla.

Koiran vanhuuden kaihi sai minut miettimään myös sitä, olisiko hämäräsokealle koiralle helpotteita? Auttaisiko esimerkiksi Suomen pimeässä talvessa se, että koiralle laittaisi kaulaan/pään ympärille otsalampun tai jonkun muun valonlähteen, joka auttaisi koiraa näkemään lenkillä? Onko tämä ihan hupsu ja näköaistiin orientoituneen ihmisen hassuja höpsötyksiä miettiä tällaisia ratkaisuja hämäräsokealle koiralle?

Chaplin-kissamme päätti töiden alettua ryhtyä sihteerikseni. #toimistokissa

Muuten kaikki koiravaltakunnassa on hyvin ja täällä nautitaan kauniista hellepäivistä tekemällä töitä ulkona - tietysti koirien kanssa. Ovathan ne parhaita työkavereita ikinä!

Koirablogin kesäpaluu | Muffin ja Legon kuulumisia

Muffi ja Lego ovat omineet meidän Marimekko nojatuolin.

 Blogi on ollut hieman tauolla työkiireiden ja kesän vuoksi. Koiraelämä kuitenkin jatkuu tavalliseen tahtiinsa. Lego kehittyy käytöksessään edelleen jatkuvasti: olen hyvin ylpeä koiran omistaja. Jos on vain herkut mukana niin lenkillä koiran vastaantuleminen ei ole enää katastrofi. Jos huomaan koiran ajoissa istutan Legon rauhoittumaan hieman syrjempään ja kun koira on mennyt ohi herkku on palkintona. Jos en ehdi tehdä tätä rituaalia niin otan herkun esiin tai heitän sen Legon suuhun ohituksen ajaksi niin haukkua ei tule: herkku kun on tärkeämpi.

Lego vapputunnelmissa.

 Olemme harjoitelleet myös erityisherkkujen kanssa pihallaoloa vapaana Legon kanssa. Vapaana olo on edelleen aktiivista toimintaa sikäli, että en pysty antamaan Legon olla irti ja istua lukemaan kirjaa, vaan joudun edelleen seuraamaan sen jokaista liikettä kutsu valmiudessa. Onneksi kuitenkin luoksetulo-kutsu on hyvin voimakkaasti iskostunut Legon korvien väliin.

Muffi, rusetti ja terassi.

 Muffi taas on ollut aivan onneissaan kesästä, vaikka sateista on ollutkin. Aina kun joku lähestyy ovea, Muffi on valmiina lähtemään ulos terassille auringonottoon tai muuten vain lekotteluun. Kesä on kyllä koiranomistajan ihaninta aikaa, kun saa nauttia parhaimmista puolista koiran omistamisessa. Vanhan koiran omistamisessa on myös puolensa: sen kanssa voi keskittyä leikkimään ja lenkkeilyyn, koska sitä ei tarvitse (tai ei ole pakko) opettaa ja kouluttaa enää. Muffin kanssa kaikki on yksinkertaisesti helppoa ja odotan vain, että Legon kanssa päästään samaan tilanteeseen.

Muffi ja juhannussalko. Ja meidän maisemalaiduntaja Kalevi.

Toisaalta on vanhassakin koirassa ongelmansa. Mutta ne yleensä liittyvät terveyteen. Tänä keväänä on ollut toistuvana ongelmana Muffilla reiät silmässä. Syyksi paljastui - ei kissa - vaan Legon ja Muffin leikit.

Leikkiessään koirat tökkivät toisiaan etutassulla kasvojen alueelle, jolloin vahinkoa tapahtuu. Muffi ei selvästikkään osaa väistää yhtä hyvin kuin Lego tai sitten Lego on villimpi leikeissään. Kolmannen antibiootti- ja silmätippakuurin jälkeen olin menettämässä toivoani: vaikka kuinka yritin vahtia koiria ja niiden leikkejä, niin viimeistään kun ne jäivät kahdestaan leikki alkoi ja humps, taas matka eläinlääkärille. Pohdiskelin jo suojalaseja Muffille tai tassusuojia Legolle. Ongelma ei sikäli ole ratkennut, nyt ei ole vain vahinkoa sattunut pariin kuukauteen, joten toivon vain leikkien laantuneen sen verran, että vahinkoja ei enää satu. Jos siis jollakin on idea siitä miten ratkaista tämä ongelma nimeltä - koiralla reikä silmässä - niin otan ehdotuksia mielelläni vastaan.

Kesäeläimet terassilla. Matonpesu lienee ollut meneillään!

Pennun hyväksyminen | Eroon häiriökäyttäytymisestä

Voi tätä koiranomistajan onnen määrää joskus! Tuossa pari kuukautta takaperin kirjoitin boggauksen siitä, kuinka Lego ei ollenkaan tuntunut hyväksyvän äitini uutta koiraa, chihuahuan pentua samasta kennelistä kuin Lego itse oli. En ollut aiemmin omistanut koiraa, joka niin vahvan epäilevästi ja jopa aggressiivisesti suhtautui pentuun. Pelkäsin, että tämä tulee olemaan oikea ongelma Legolle.

Chico harjoittelee katsekontaktia, istumista ja luopumista.

Nyt Lego tapasi Chicon kolmatta kertaa, edellinen kerta meni vähän paremmin. En uskaltanut jättää koiria vartioimatta ja vapaana lattialle, mutta varsinaisia vaaratilanteita ei enää ollut. Tämä kolmas kerta taas osoitti kuinka uskomattomasti koira voi oppia ja kehittyä lyhyessä ajassa. Lego ja Chico tulivat jo erinomaisesti toimeen: Lego ei edes haukkunut tai murissut Chicolle. Itseasiassa, Lego oli ainoa meidän koirista, jonka pinna riitti hieman villintyneeksi innostuneen chihu-pennun riehumista. Lego yritti hieman paimentaa Chicoa, mutta ei se paljoa sitä hidastanut. Veikkaan, että niin koirakoululla, rauhoittumisharjoituksilla kuin aikuistumisellakin oli näppinsä pelissä.

Joka tapauksessa pelko on ohi ja kaikki hyvin. Enää ei tarvitse pelätä näiden kahden kohtaamista vaan ne voi olla saman katon alla aivan kuin kaikki muutkin perheemme koirat.

Chico oli todella nopea oppimaan.. Aivan kuin setänsä Legokin.

Chico oli kasvanut ihan valtavasti, se oli jo melkein Legon kokoinen! Murrosiän isottelu vaihe oli sillä alkamassa ja Legolta loppumassa. Tuli Chicosta aivan elävästi mieleen, minkälaista meidänkin arkemme oli tuossa puolisen vuotta sitten. Ja alkoi vasta nyt tajuamaan kuinka aikuistunut ja rauhottunut Lego on jo. Ai niin ja Chico oli alkanut hurjasti muistuttamaan ulkonäöllisesti Legoa, vaikka ne niin eri värisiä ovatkin.

Muffin suojelunhalu Chicoon oli menneen talven lumia. Nyt vanha herra suhtautui yhtä ärtyneen välinpitämättömästi Chicoon kuin Legoonkin. Muffi näytti viestivän katsellaan minulle, että eikä näistä villeistä nuorikoista tule koskaan loppua? Mistä niitä sikiää?

Väsyneet isännät, Muffi ja Lego

Koiran ohitusharjoitukset | onnistumisen elämyksiä

Meidän koirakoulun kouluttaja on siitä syystä aivan mahtava, että hän järjestää kurssin käyneille koirille ja omistajille ilmaisia ohitusharjotuksia. Eli kun olet käynyt koirakoulun kurssin, niin voit osallistua ohitustreeneihin, joita järjestetään ympäri Poria. Ohituspaikkoja voi myös itse ehdottaa.

Tällaisissa maisemissa sitä jo mielellään lähtee aikaisin aamulla lenkittämään koiria ennen työpäivän alkua!

 Näinpä Lego saa tukea suurimpaan ongelmaansa eli hihnakävelyyn ja muiden koirien ohituksiin jatkossakin. Olimme sunnuntaina ohitusharjoituksissa Ruosniemessä ja kaikki meni erinomaisesti meidän osalta. Lego ohitteli muita koiria kuin vanha tekijä. Hihnakävelykin oli lähestulkoon mielyttävää. Tietysti vielä meillä on käytössä herkut, mutta yritin tämän viime treenin aikana vähentää herkun antamista, jotta Lego hiljalleen oppisi seuraamaan ja ohittamaan koiria myös ilman herkullista motivaattoria. Pieniä askelia kerrallaan! ;)

Aamulenkille lähdössä. Lego

 Olemme nyt myös jokaisella lenkillä harjoitelleet seuraa-käskyä, vaikka koiraa ei tulisikaan vastaan. Nyt voi vain odotella ihanampia, keväisempiä ja aurinkoisempia ilmoja, jotta voi toden teolla alkaa nauttimaan lenkkeilystä Legon kanssa - ensimmäistä kertaa! Onneksi kevät tekee koko ajan aikaista tuloaan Poriin. 

Keväinen aamuaurinko ja tulppaanit.

Koirakoulun saavutukset | Kannattiko?

Nyt on koirakoulun ensimmäinen 6 viikon kurssi käyty läpi. Halusin hieman kirjoittaa tuntemuksiani ylös. Lego kehittyi koirakoulussa todella paljon. Yllätyin suorastaan siitä, kuinka paljon yhden kurssin harjoitukset kasvattivaat sitä. Ennen kuin menimme koirakouluun se haukkui kaikelle ulkona, se veti narussa ja oli aikamoinen jääräpää. Istuminen oli ainoa asia, mitä se teki käskystä lähes aina. Istuminenkin onnistui kuitenkin ensisijaisesti motivoimalla sitä herkulla.

Tyytyväinen koira, tyyväinen omistaja. | Lego

Hienoin asia missä Lego kehittyi koirakoulussa on mielestäni sen itsehillintä. Lego oppi, että se ei saa väkisin vaatimalla asioita tapahtumaan, vaan sen täytyy rauhoittua ja ottaa kontakti minuun, omistajaansa. En ole ikinä ennen ymmärtänyt katsekontaktin tärkeyttä koiran koulutuksessa ja koiran suhteessa. Tämä oli ehdoton ykkönen, koska sen oppi sekä minä että koira!

Toinen tärkeä oppi meille oli se, että tosiaan ymmärsin kuinka älykäs ja nokkela koira Lego on. Se oppii todella nopeasti lähes mitä vain. Toistolla tätä varmistetaan. Meillä meni jokaisen helpon tempun opettelemiseen keskimäärin 5-10 yritystä. Maate- ja istu-käsky ovat nyt Legolla syvällä selkärangassa. Luopiminen oli asia, jonka kuvittelin olevan vaikea, mutta ei se ollut ollenkaan hankalaa kun ole hyvät ohjeet pohjalla. Luopumista veimme pidemmälle ajan, etäisyyden ja lopulta myös namiringin avulla. Luopuminen tulisi seuraavaksi laajentaa kissaan, Muffiin ja muutamaan leluun. Tule/Kom-käsky kehittyy koko ajan, sitä harjoittelemme pitkään ihan vain sen tärkeyden takia.

BollenBollen, koska yksi pallo ei voi riitää tälle pallohullulle kaverille.

Hihnakävely-harjoittelu jatkuu. Olen muutenkin huomannut, että ulkona jo hyvin osattujen taitojen käyttäminen on vaikeampaa kuin sisätiloissa. Ulkona kun tuppaa olevan enemmän häiriöitä. Kesällä onneksi taitoja tulee harjoiteltua enemmän myös ulkona. Hihnakävelyn ongelmallisuus on Legolla siinä, että se on ihan kauhean innoissaan = kiihtynyt kun se pääsee ulos. Ensimmäiset kymmenmetrit ovat siis edelleen vaikeita lähes joka kerta. Kuitenkin sitten kun Lego rauhottuu niin kävely menee enimmäkseen hyvin. Jos rauhoittumista ei tapahdu, niin sitten se tietää sitä, että lenkki on vaikea koko matkan. Oma mieliala vaikuttaa myös paljon hihnakävelyyn: jos olen itse huonolla tuulella, ärsyyntynyt, väsynyt tai mitä tahansa muuta kuin iloinen, niin Lego reagoi siihen ja käyttäytyy myös huonommin. Joka tapauksessa Lego kävelee narussa jo aivan unelmaisesti verrattuna joulukuuhun. Se vetäminen mitä Lego nyt tekee ei ole edes verrattavissa aiempaan. Nyt vedot ovat pyrähdyksiä ja se kokeilee rajoja. Ennen se veti,veti, veti aivan nääntyneenä ja naru kireällä ponnistaen väkisin eteenpäin lähes kuristaen itseään.

Aurinko ja Lumi.

 Ne taidot, jotka olivat jo alusta saakka vaikeita tuottavat edelleen ongelmia. Lego ei esim. ymmärrä tulla viereen istumaan Vasen/oikea-käskyllä. Sen mielestä istuminen tapahtuu vastakkain omistajaa kohtaan ja katsekontaktin kera. Seuraa-käsky kehittyy, mutta tuottaa edelleen vaikeuksia. Seuraa-käsky on tärkeä kun on häiriötekijöitä. Tavoite on saada Lego seuraa-käskyn alle kun ohitamme koiria lenkillä. Seuraa onnistuu enimmäkseen kun häiriötekijöitä ei ole, mutta ei silloinkaan aina. Tästä syystä emme ole vielä uskaltaneet ohittaa koiria lenkillä vaan kierrämme niitä kauempaa tai vaihdamme suuntaa, jos ei ole herkkuja mukana. Koska Legon kanssa jokainen epäonnistuminen on todellakin kaksi askelta taaksepäin.

Onneksi koirakoulumme järjestää kurssilaisilleen ilmaisia ohitusharjoituksia, joihin aiomme Legon kanssa mennä harjoittelemaan ohituksia, hihnakävelyä ja seuraa-käskyä. Tämä motivoi pääsemään näissä ongelmallisimmissa taidoissa eteenpäin.

Joka tapauksessa koirakoulu on antanut meille paljon. Harkitsemme todella vahvasti menemistä arkitaitojen jatko-kurssille. Tosin emme vielä nyt keväällä, koska on liian kiireinen aikataulu. Ehkä kesällä? Suosittelen kyllä koirakoulua kaikille, jotka haluavat tukea koiran kasvatukseen ja ihmis-koirasuhteen vahvistamiseen. Onnellinen koira kun yleensä tarkoittaa onnellista omistajaa, ja toisin päin.

Kovin paljon se on kasvanut tästä maaliskuisesta lauantaista. Lego 8 vkoa

Lego 8 vkoa