Legolandia | Kuvakollaasi chihuahua pentusesta

Tämä blogaus on vuorostaan omistettu Legolle, joka on pitkäkarvainen chihuahua pentu, 9 vkoa. Lego on valkoinen chihuahua sinisillä merkeillä ja sinisillä silmillä. Silmäniloa!

Lego is a 9 week old long haired chihuahua puppy. He is a white chihuahua with blue markings and blue eyes. Enjoy!

Chihuahuan pentu ärripurrina. / Lego.

Hämmentynyt chihuahuan pentu. / Lego

Tassukas chihuahuan pentu kerällä. / Lego

Vasta herännyt chihuahuan pentu. / Lego

Unelmoiva chihuahuan pentu. / Lego.

Omega 3 rasvahapot koiran ruokavaliossa | Tulokset

Muffi on noin 2 kk syönyt lohiöljyä ja iho-ongelmaiselle koiralle tarkoitettua ruokaa. Lohiöljy ei kuulu päivittäiseen ruokavalioon, vaan sitä lisätään annokseen noin 2-3 kertaa viikossa. Tulokset ovat olleet erinomaisia.

Muffi päivänokosilla

Kerroin aiemmassa blogauksessa, että Muffin turkki on alkanut kiiltää enemmän. Myös iho ja turkki ovat pysyneet puhtaampana pidempään: pesulla käynti on harventunut! No nyt näkyvät myös ne vaikutukset, joita toivoin kun aloitin tämän ruokavalion: nimittäin kuonon kaljuun kohtaan on alkanut kasvamaan uutta karvaa. Hitaasti mutta varmasti. Mahtavinta on, että karva kasvaa oikean sävyisenä, eli punaisena kuonoon, jossa aiemmin oli hieman mustaan menevää tummempaa karvoitusta. On suuri ilo katsoa Muffin kuonoa, että jollakin omalla päätöksellä on ollut haluttuja vaikutuksia ja tuloksia. Suosittelen siis ehdottomasti kaikki kokeilemaan lohiöljyä koiran ruokavaliossa jos koiralla ilmenee kaljuuntumista tai ihottumaa.

Muffiahan ei saisi häiritä kesken kauneusunien?

Nimittäin perheemme Lego-pennulla oli myös kotiin tullessaan ihottumaa vatsan seudulla. Niinpä päätin antaa myös Legolle _hyvin minimaalisen_ verran lohiöljyä kaksi kertaa viikossa. Ihottuma on kadonnut lähes kokonaan. Ihottumaa selvästikkin kutitti, koska aiemmin Lego hampaillansa kaapi arpia ja ihottumajälkiä aina takaisin auki kun ne näyttivät parantumisen merkkejä. Kun aloitin lohiöljy kuurin niin kutina tuntui katoavan, koska pentu jätti ihottuma-alueen rauhaan.

Lego ja kumisaappaat.

Eläinlääkärissä koiran kanssa |Perustarkistus ja verikokeet

Kävimme Muffin kanssa pari viikkoa sitten eläinlääkärillä perustarkastuksessa ja hammashoidossa. Muffi on aina ollut helppo tapaus eläinlääkärillä. Se on hyväkäytöksinen ja rauhallinen, ei itke, ulise eikä hauku. Se saa aina suuresti kehuja tästä. Tälläkään kertaa se ei edes rimpuillu kun siltä otettiin verikokeet, annettiin nukutus- ja kipupiikki.

Verikokeen saaminen näin pienestä koirasta tuntuu aina olevan pulmallista ja hidasta: tälläkin kertaa toimenpiteeseen tarvittiin eläinlääkärin lisäksi kaksi hoitajaa, koska yksi yritti hieroa jalkaa, jotta ääreisverenkierto toimisi ja verta tulisi tarpeeksi, yksi keskittyi pitämään piikin minimaallisessa suonessa ja kolmas keräsi veren talteen. Toimenpiteeseen meni lähes 5 minuuttia, mutta Muffi pysyi rauhallisena eikä liikkunut. Miten saan kasvatettua Lego-pennusta näin hyväkäytöksisen? Ei hajuakaan!

Kaikki Muffin arvot ja tulokset olivat hyviä, ainoastaan kahdessa oli huomautettavaa: Muffin tulehdusarvot olivat hieman koholla, koska yhdessä hampaassa oli tulehdus, ja toinen astetta huolestuttavampi ongelma oli, että myös koiran munuaisarvot olivat hieman koholla. Tämä jälkimmäinen uutinen jäi kalvamaan mieltä. Eläinlääkäri ei osannut sanoa, mistä kohonneet munuaisarvot johtuivat, mutta osasi kertoa, että ainoa apu arvojen parantamiseen on ruokavalion kautta. Saimmekin Royal Caninin Renal purkkiruokaa, jonka pitäisi kuurina palauttaa munuaisarvot normaaliksi. Toivotaan näin. Ajattelin kuitenkin varuilta käyttää sen vielä uusissa testeissä kunhan ruokakuuri on syöty loppuun. Varsinkin kun luin tämän tarinan: Munuaisten vajaatoiminta

Lepoa rankemman eläinlääkärikäynnin jälkeen. / Muffi ja Lego.

Muuten oli huojentavaa tietää, että kaikki muu on kunnossa. Suosittelenkin kaikkia koiranomistajia käyttämään lemmikkinsä perusterveystarkistuksessa ja verikokeissa vuosittain viimeistään koiran tullessa 8-vuoden ikään. Itse ainakin aion pitää tästä kiinni.

Sain puhuttua eläinlääkärin kanssa myös Muffin tavasta nirsoilla ruoan kanssa. Todennäköisin syy tähän on vain sen luonne, toiseksi todennäköisen se, että sillä oli hammaskiveä ja heiluva hammas. Kuitenkin edelleen on mahdollista, että se liittyisi munuaisten korkeisiin arvoihin, mikä olisi huonoin vaihtoehto. Onneksi Muffin ruokahalut kuitenkin paranivat huomattavasti hammaskäynnin jäljiltä: kaikki ruoka on taas maistunut kahdesti päivässä ja pidän tätä hyvänä merkkinä. Eläinlääkäri myös sanoi, että Muffi on lihaksikas ja hoikka, mutta ei alipainoinen. Ainoastaan erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa 9 vuotiaaksi seniorikoiraksi. Jäämme siis pienen huolensiemenen kanssa odottamaan seuraavaa eläinlääkärikäyntiä.

Seniorikoiran hammaslääkärikäynnit | kerran vuodessa hampaiden puhdistus ja hammaskiven poisto

Muffi on käynyt lähes pennusta lähtien tasa-ajoin lähes vuosittain eläinlääkärillä hammashoidossa. Pienillä koiraroduilla kun nuo hampaat tuppaavat olevan ongelma - myös ahkerammille hampaanhoitajille. Aktiivisen hammashoito on kotioloissakin tärkeää ja jää valitettavan usein liian vähälle huomiolle ennen kuin ongelmia alkaa ilmaantumaan: myös meidän perheessä. Ongelmana ovat yleensä hammaskivet ja plakki, sekä niiden mukana tulevat ongelmat kuten ientulehdus.  Paradoniitti, eli krooninen ja parantumaton tulehdus ikenissä tuottaa vielä vakavempia ongelmia kuten bakteerien leviämistä verenkierron mukana muualle elimistöön, esim. munuaistulehdus tai sydän läppätulehdus voivat olla seurausta tulehtuneesta suusta.

Onko aika mennä koiran kanssa hammaslääkäriin?

Tässä on muutama vihje siitä, että kannattaa varata koirallesi aika hammashoitoon eläinlääkäriin:
1) Koiran henki alkaa haista pahalle, todennäköisesti erille kuin aiemmin.
2) Koira välttelee syömistä: tämä voidaan pistää helposti nirsouden piikkiin ja se voi olla myös sitä, mutta jos koira kieltäytyy myös tavanomaisesti maistuvista herkkupaloista niin eläinlääkäri yleensä ensimmäisenä tarkistaa hampaiden kunnon. Ethän sinäkään nauttisi ruokailusta kipeällä hampaalla tai suulla?
3) Ien vuotaa helposti verta ja punoittaa, tai siinä on muita näkyviä muutoksia.
4) Huomaat, että koiralta on irronnut hammas.

Liitteenä mielenkiintoinen ja tietoa lisäävä Helsingin yliopiston Anna Chronsin ja Helena Kuntsi-Vaattovaaran tietopaketti koirien ja kissojen hammashoidosta ja suukirurgiasta.

Lego-koiralla ei vielä hammasongelmia ole: maitohampaat ovat vielä tallella!

Koiran hampaiden kotihoito ja hammasongelmien ehkäisy

Koiranomistajien suurin puute on se, että he ovat tavallisesti laiskoja tai tietämättömiä koirien hampaiden hoitajia. Eihän tämä sikäli ole ihme, koska tehtävää koiran kanssa riittää muutenkin paljon ja hampaiden hoito on yksi epämukavimpia asioita. Vähintä siis mitä lemmikinomistaja on antaa koiralle aktiivisesti luita ja käydä hammastarkastusksissa ja plakin puhdistuksessa. Pitkällä tähtäimellä tämä on kallein ja helpoin vaihtoehto, jossa koira kärsii eniten.

Koirien hammasongelmiin löytyy myös muita ratkaisuja kuin vain koirille tarkoitettu hammastahna: niiden tehokkuus ei kuitenkaan ymmärtääkseni yllä päivittäisen hammaspesun tasolle. Plague-off merileväuutetta olen itse kokeillut, mutta lopetin sen käytön. Tämä johtui siitä, että vaikka se oli helppo tuote lisätä koiran ruokavalioon niin ainakin omilla uroksillani se lisäsi juomista niin suuressa määrin, että sisäsiisteys tuli ongelmaksi: ennen sisäsiistiit koirat alkoivat pissata sisälle. Tämä oli loputon oravanpyörä leikkaamattomien urosten kanssa. Kun lopetin tuotteen käytön palasi myös sisäsiisteys. Kysyin asiasta eläinlääkäriltäni, joka sanoi, että ei ole ikinä aiemmin kuullut vastaavaa eikä uskonut näiden kahden asian liittyvän toisiinsa. Mene ja tiedä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että tämä tuote on yksi toimivimmista ratkaisuista koirien hammashoidossa.

Toinen tuote, jota olen käyttänyt on hammassuihke. Se on todella helppo: ainetta suihkutetaan koiran suuhun pari kertaa viikossa ja se on myös toiminut. Silloin kun käytin tätä aktiivisesti niin Muffilta ei tarvinnut poistaa hampaita toisin kuin ennen käytön aloittamista.

Puruluut ja erilaiset Denta-stickit ovat myös suosittuja tuotteita markkinoilla, mutta niiden tehokkuudesta en osaa sanoa: en ole ainakaan huomannut eroa. Hengitys pysyy raikkaampana, mutta se auttavatko ne hammashoitoon niin en osaa sanoa.

Niinpä olen nyt uuden pennun kanssa päättänyt jälleen kerran ryhdistäytyä ja yrittää hoitaa sen hampaita hammastahnalla lähes päivittäin. Se on kuitenkin molemmille pieni ja halpa vaiva kun vertaa vaihtoehtoon!

*Lisäys: eräs kaverini kävi juuri koiransa kanssa hammaslääkärissä, josta sai tietää, että koirien hampaiden harjaamisessa ei ole pääasia se hammastahna vaan varsinainen hampaiden harjaus. Hammastahna on tarkoitettu enemmänkin koiran mukavuudeksi ja harjaamisen helpottamiseksi. Eli tärkeämpää on harjata koiran hampaita kuin käyttää hammastahnaa harjauksen yhteydessä!

Aurinkoinen kevätpäivä | ulkoilua seniorin ja pennun kera

Ja vielä muutama musta-valkoinen kuva erikseen pihatouhuista seniori-yorkki Muffista ja chihu-pentu Legosta. Enjoy!

Terassi ja kevätaurinko: Muffi ja Lego nauttii.

Seniorikoira Muffi ja Lego-pentu.

Pihariehua | Muffi ja Lego

Saanks mä mennä jo? Kysyy Muffi. Nomnom- Lego

Valokuvia veljeksistä | Seniorikoira ja pentu

Yleisön pyynnöstä laitan nyt blogiin kokoelman kuvia uunituoreista koiraveljeksistä. Yhteiselo on lähtenyt liikkeelle hyvin, mutta vaihtelevasti. Ensimmäisenä päivänä Muffi erehtyi luulemaan itseään ilmeisesti pennun emoksi. Seuraavana päivänä kaikki oli normaalisti. Kolmantena tuli Chaplin-kissa kuvioihin ja alkoi lievä mustasukkaisuus Muffin osalta. Neljäntenä päivänä seniorikoiramme Muffi tuntui tajuavan, että jaa tämä Lego-pentu onkin jäämässä pysyvästi ja alkoivat vanhuksen hermot pettää, kun pentu vei sen lelut ja luut, pyrki syömään sen ruokia ja kiipesi sinnikkäästi sen omistajien syliin. Muffi on yrittänyt paimentaa pentua vaihtelevin tuloksin. Pennulla riittää energiaa ja sinnikkyyttä enemmän kuin seniorikoiralla. Ja jopa meidän seniorikoiramme Muffin huumorintaju vetelee viimeisiään kun pentu Lego vielä yhdeksältä illallakin haluaa leikkiä ja painia (-->mitä Muffi ei ymmärrä ollenkaan) kun seniorikoiran unihetket ovat jo käsillä.

Tästä alustuksesta voitte rakkaat lukijani päätellä kuinka _vaikeaa_ on ottaa kahdesta pienestä koirasta yhteiskuvaa. Tässä kuitenkin epätoivoisen yrityksen parhaimmistoa!

Chihuahua-pentu Lego ja yorkki-seniori Muffi.

Pennusta saa toisinaan pitää kiinni, että se pysyy valokuvan aikana paikallaan.

Oho, jopa molempien kasvot näkyy! Muffi / Lego

Muffi pysyy helposti paikallaan pyytämällä istumaan, Lego lähes ainoastaan syömällä puruluuta ;)

Seniorikoiran edut pienen pennun koulutuksessa

Lego, 7 vkoinen chihuauan pentu.

Viikonloppuna saimme perheeseemme vihdoin lisäystä: 7-viikkoinen chihuahuan pentu Lego valloitti kaikkien meidän sydämemme oitis. Pentuaika on ihanaa, mutta onhan siinä haasteensa. Tosin tällä kertaa minun täytyy myöntää, että tämä pentu ei ole kuin edelliset. Tämä pentu oppii todella nopeasti uudet asiat, kiellot ja käskyt. Se on mukautunut talomme tapoihin uskomattoman vaivattomasti. En tiedä johtuuko tämä rodusta, yksilöstä, kasvatuskodista, seniorikoirastamme Muffista vai kenties kaikista näistä tekijöistä. Ehkä meillä kävi vain hitonmoinen tuuri tämän pennun kanssa?

Lego on valkoinen sinisilä merkeillä ja sinisillä silmillä.

 Muffi on hyvin rauhallinen ja leppoisa seniorikoira, joten voi hyvin olla, että pennun ansiot menevät osalta myös sen piikkiin. Ensinnäkin se eniten pelätty sisäsiisteys: olen kuullut kauhutarinoita erítyisesti siitä, että chihuahuat eivät oppisi helposti sisäsiistiksi. Legon kohdalla ensimmäiset päivät antavat merkkejä täysin päinvastaisesta ilmiöstä. Yhdet vahinkopissat se on päästänyt matolle, silloinkin pissapaikkansa viereen. Muutaman kerran Lego on tassutella pissa-alustalleen ja taidokkaasti pissannut oikeaan paikkaan. Mutta hienointa on se, että aina kun sen vie ulos seniorikoira Mufiin kanssa ja sille sanoo "Pissaa" tai se nuuskii Muffin menoa niin pissat tulevat sinne minne kuuluu: ulos. En voisi olla onnellisempi tästä.

Lego chihuahua ja pesupallo.

 Hyvänä esikuvana ainakin siis uroskoirien parissa seniorikoira näyttää mallia pennulle talon tavoista sisäsiisteyden lisäksi myös talon säännöistä ja rajoituksista. Kun Lego tekee jotain mitä se ei saisi ja Muffi huomaa tämän, niin se myös paimentaa pentua. Samoin on käskyjen kanssa, kun komennan Muffia istumaan tuntuu Lego jo nyt parin päivän jälkeen tajuavan homman nimen ja se saattaa istua (ehkä vahingossa) Muffin viereen.

Suuri kiitos siis meidän ikiomalle seniorikoira Muffille siitä, että se auttaa meitä kouluttamaan pienen chihuahuapennun perheen tavoille!

Lego-chihuahuan pentu

Nappisilmistä sen näkee | Koiralla reikä silmässä

Silmäongelmat ovat yleisiä koirille: koirat tuntuvat saavan helpommin silmätulehduksia ja roskia silmiinsä, kuin ihmiset. Onneksi nämä ovat helppoja ongelmia ratkaista. Muffillakin on ollut muutaman kerran silmätulehdus, joka on hoitunut joko eläinlääkärin silmätipoilla tai sitten huuhtelevilla silmätipoilla, joita saa apteekista ilman reseptiä. Näitä huuhteleviä silmätippoja minulla on aina siltä varalta, jos Muffin silmä osoittaa punertumisen merkkejä.

Muffilla oli myös viime syksynä reikä silmässä. Reikä koiran silmässä kuulostaa todella pahalta. Onneksi se kuitenkin hoitui helposti: Vein Muffin eläinlääkäriin, josta se sai antibioottipiikin ja reseptin antibioottisiin tippoihin, joita käytimme 1-2 krt päivässä 2 kk ajan. Silmä parani täysin, näkökyky jäi, mutta arpea onneksi ei, vaikka sekin olisi ollu mahdollista. Eläinlääkäri epäili reiän tulleen joko pihamme ruusupensaasta tai kissan kynnestä.

 Jos huomaat koirallasi reiän silmässä niin tärkeintä on viedä se välittömästi eläinlääkäriin, koska itsestään tämä ongelma ei parane. Päinvastoin: liian kauan hoitamaton reikä suurenee ja seuraukset vain pahenevat.

Muffi ja silmät.

Koiran vanheneminen näkyy silmistä. Kirkkaat nappisilmät alkavat hiljalleen sameistua. Katse on edelleen terävä, mutta vanhuus peilautuu kuitenkin hiljalleen enemmän ja enemmän. Me olemme alkaneet syöttää Muffille lohiöljyä, joka sisältää Omega 3 rasvahappoja. Lohiöljyn ja mustikoiden pitäisi edesauttaa vanhenevienkin koirien silmäterveyttä. Seniorikoiralla myös useimmiten tulee yhä enemmän silmäongelmia, jonka vuoksi  koiravanhusta kannattaa vuosittain käyttää eläinlääkärissä perustarkastuksessa.

Koiranelämää kissan ehdoilla | Miten kissa ja koira tulevat toimeen samassa kodissa?

Aina kun tutustumme uusiin ihmiseen ja kerromme perheeseemme kuuluvan sekä koira että kissa, on ensimmäinen kysymys miten ne tulevat toimeen keskenään. Vastauksemme on: hyvin, mutta tietysti ongelmaa aiheuttaa toisinaan se kun kissa kiusaa koiraa ja jahtaa sitä. Kissallehan tämä on leikkiä, mutta koiralle ei. Tähän vastataan, että onpa hassua eikö tilanne yleensä pitäisi mennä toisin päin? Jolloin muistuu mieleen se asia, mikä ei tule kaikille itsestään selvyytenä: Ainiin, meidän koiramme on 2-kiloinen, kissa lähemmäs 5-kiloinen. Eli koira on puolet kissan koosta.

Mutta pieniä riehumisia lukuunottamatta kyllä ne kissat ja koiratkin tulevat hyvin toimeen keskenään, jos ne siihen opetetaan pennusta saakka. Ja kissa voi olla aivan yhtä hyvä seuralainen koiralle kuin oma lajitoverikin: ainakin meidän perheessä Muffi tervehtii kissaveljeään kuin omaansa, herätessä ja kotiintullessa heillä on keskenään pussailu- ja puskemishetket. Ne nukkuvat vierekkäin ja ikävöivät toisiaan. Ainoa mistä tulee joskus riitää on herkut, mutta niinhän saman lajinkin tovereilla? Ja tosiaan tämä kissan leikkiminen on hieman liian hurjaa koiralle, mutta sekin on hallinnassa.

Muffi ilmoittaa meille kun kissa tekee jotain pahaa, esimerkiksi käy ruokakaapissa tai hyppää pöydälle, Muffi myös ilmoittaa meille kun kissa tulee ikkunalaudalle ja haluaa sisälle. Kissa tulee solidaarisesti tukemaan Muffin ahdinkoa kun sitä pestään. Kissa myös käy Muffin kanssa lenkillä, siellä ne kyykkivät yhdessä metsässä ja nuuskivat hajuja, koira narussa ja kissa vapaana. Muffi on oppinut kissalta itsenäisyyttä ja ketteryyttä, kissa on oppinut Muffilta tapoja, kuten istu-, tule- ja seuraa-käskyt, ja uskollisuutta. Muffi ja Chaplin ovat oma laumansa, oma perheensä, jossa kaverikoirat jäävät valitettavan usein toissijaisekis hierarkisessa järjestyksessä.

Nyt meille tulee uusi perheenjäsen: Lego, chihuahua-pentu. Jännitteitä on ilmassa, koska emme tiedä vielä miten Lego ja Chaplin-kissa suhtautuvat toisiinsa. Tätäkin enemmän kauhistuttaa se, ymmärtääkö kissa olla varovainen pienen chihupennun kanssa. Ensimmäiset viikot menevätkin molempien kouluttamisessa, vahtimisessa ja tutustuttamisessa. Toivottavasti Legosta ja Chaplinista tulee yhtä hyvät kumppanit kuin Muffista ja Chaplinista.

Kääpiörotujen ongelmia | Ikenet ja hampaat

Muffi on aina ollut perusterve koira. Ainoa asia, joka on tuottanut terveydellisiä ongelmia on sen suu. Tämä vaikuttaisikin olevan yleinen ongelma pienten koirien joukossa.

Pentuna ongelmaksi muodostui ensimmäisenä hampaat: niitä oli liikaa! Maitohampaat eivät lähteneet omillaan irti vaikka vakinaiset hampaat kasvoivat jo viereen. Tämän ongelman ratkaisimme kotitekoisella ratkaisulla: riehutimme pennun leikkimään sukkahousuilla. Sitä siinä sitten repiessä hampaita lenteli ympäriinsä. Tämä oli hyvin tehokas tapa päästä maitohampaista irti, onhan vetäminen yorkeille hyvin ominainen leikkimistapa. Isoimmat hampaat, jotka eivät lähteneet leikin yhteydessä kävimme poistattamassa eläinlääkärillä.

Muffi valmiina aamulenkille.

 Koska meillä ennestään oli jo yorkshirenterrierejä perheessä niin osasin odottaa, että hammasongelmat eivät lopu tähän. Ennaltaehkäisevästi pyrimme syöttmänään Muffille merileväuutetta, hammaspuhdistussuihketta, puruluita, siankorvia. Kävimme myös vuosittain eläinlääkärillä hammastarkastuksessa ja hammaskiven poistossa. Siltikin 5 vuoden iässä ensimmäiset pienimmät hampaat irtosivat suusta. Ja vuoden välisellä hammaslääkärireissulla hampaita irroteltiin aina tarpeen mukaan. Onneksi se ei kuitenkaan menoa haitannut, vaan Muffi tuntui voivan aina paremmin hammaslääkärireissun jälkeen: leikkiminen ja luiden pureskelu lisääntyi. Koko koira tuntui piristyvän kun hammasrivistö oli terveempi.

Olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että koiria tulisi pennusta saakka vuosittain käyttää asiantuntevalla eläinlääkärillä, joka ymmärtää koirien hammasongelmien ja -hoidon päälle. Parempi on poistaa huonot hampaat kuin antaa koiran kärsiä. Koska jos niitä huonoja hampaita ei poisteta ongelmat kasvavat huomattavasti suuremmaksi ja vaarallisemmaksi tulehduksista aina sydänongelmiin saakka.

Nyt pariin vuoteen Muffilta ei ole enää poistettu hampaita, vaan olemme selvinneet pelkällä puhdistuksella. Eli tuo tämä kypsyvä ikä jotain hyvääkin mukanaan: kun pienimmät ja ongelmaisimmat hampaat on jo aikoinaan poistettu niin koiran suu näyttää pysyvän paremmassa kunnossa vanhemmalla iällä, eikä tarvitse enää läpikäydä näitä kivuliaita operaatioita. Oma pieni harvahampaamme on kuitenkin kaiken tämän arvoinen!

Nyt lähestyy taas hammaslääkäriajan tilaaminen. Suunnitelmana on viedä Muffi eläinlääkäriin hammastarkastukseen samalla kun Lego-pennulle annetaan rokotukset. Hyviä merkkejä siitä, että on aika mennä hammaslääkäriin on se, että koiran hengitys haisee tavallista pahemmalta ja kuivaruoka ja luut eivät tunnu maistuvan tyypilliseen tapaansa.

Edellisen koirani, Onnin kanssa jouduimme loppuvuosina turvautumaan erilaiseen ruokavalioon, koska hammasrivistö oli jo niin harva. Raksujen syöminen oli vaikeaa, joten ruokavalioksi muodostui nk. yrjölän puuro ja jauheliha. Tämä ruoka maistui Onnille hyvin ja oli toki helppoa syötävää lähes hampaattomalle kaverille. Ainoa huonopuoli ruoassa olikin se, että se vaatii omistajalta omistautumista: Ruokaa sai tehdä kerran viikossa ison annoksen ja tämän valmistamiseen ja pakkaamiseen kului pari tuntia aikaa. Lisäksi viitamiinien ja rasvojen saannista täytyi huolehtia omatoimisesti. Suosittelen kyllä lämpimästi tätä ruokavaliota kaikille harvahampaisille seniorikoirille muuten. Siltikin toivon, että Muffin kanssa meidän ei tarvitsisi siihen turvautua.

Muffi

Koiran syömisongelmat | Yorkshirenterrierini nirsoilee ruoan kanssa

Onko koirasi nirso ruoan suhteen? Tuntuu, että tämä on yleinen ongelma ainakin pienten rotujen keskuudessa, tässä tapauksessa siis yorkshirenterrierien ja chihujen keskuudessa. Olen myös huomannut, että jos koira on nirsoilee ruoan kanssa nuorena, niin ongelma ei ainakaan parane sen vanhetessa.

 Muffi on aina syönyt pieniä annoksia ja ainoastaan nälkäänsä. Namit ja herkkupalat sille kelpaisivat vaikka maailman ääriin saakka, mutta koiranruoka kupista ei. Ja me olemme kokeilleet useita eri ruokavalioita. Toisaalta olen myös huomannut sen, että koira pysyy terveempänä niukalla ruokahalulla kuin ylisyönnillä: ylisyöjä-yorkeistakin kun sattuu olemaan kokemusta! Niistä lisää myöhemmin. Toivon aina, että leikkiminen ja ulkoilu vaikuttaisi positiivisesti yorkkini ruokahaluun, vaikuttaahan se ihmisenkin ruokahaluun. Mutta valitettavasti en ole huomannut ruokahalun kasvua pitkien lenkkien yhteydessä ainakaan Muffisella.

Muffin syömisongelmat.

Kun Muffi kasvoi penturuoasta aikoinaan yli niin valitsin sen ruokavalioksi nk. yrjölän puuron, joka koostui tummasta riisistä, hirssi-, tattari- ja ohrasuurimoista, vedestä ja suolasta. Puuron kanssa tarjoilin sille kalkkunan lihaa tai naudan vatsalaukkua. Joskus seurana oli myös porkkanaraastetta. Tämän ruokavalion valitsin, koska syötin sitä myös vanhemmalle yorkilleni, jonka hammastilanne oli ajautunut niin harvaksi, että tämä kombo oli sopivin ruokavalio.

Sittemmin kun elämäntilanne muuttui niin siirryimme koiran kuivaruokaan, eli raksuihin. Näistä olemme kokeilleet tavallisten ruokakauppojen kaikkia raksuja, jotka vain soveltuvat 2-kiloiselle, pienihampaiselle yorkshirenterrierille. Osa niistä ei maistunut ollenkaan, toista säkkiä ei siis koskaan ostettu. Osa maistui vaihtelevasti. Suosituin kuivamuonasta oli Frolic mini, mutta siitä luovuimme, koska sillä oli niin huono maine internetin ihmeellisessä maailmassa. Frolicin etu tosin oli se, että Muffi aina söi raksut ja vatsa toimi hyvin. Kuivamuonien valikoimasta mukaan on tarttunut myös Royal Caninin raksut, jotka ovat nytkin ruokavaliossa.

Muffin suurin ongelma ruoan kanssa vaikuttaisi olevan kyllästyminen: kaikki uudet ja erilaiset raksut menevät alas hyvin ensimmäisten viikkojen ajan, mutta sitten Muffi tuntuu kyllästyvän niihin ja lopettaa syömisen. Näissä tapauksissa on pakko turvautua pehmytruokaan, jota sekoitan raksuihin, jotta ruoka maistuisi. Nyt vanhenemisen myötä tuntuu, että ongelma on vain kasvanut. Muffi kyllästyy ruokaansa koko ajan vain nopeammin.

Muffilla on ongelia hampaiden kanssa, kuten uskoakseni jokaisella muullakin yorkshirenterrierillä. Tästä hammasongelmasta tosin kirjoitan seuraavaksi toisen bloggauksen. Tämä vaikuttaa varmasti myös syömiseen ja syömishaluihin. Toivotaan siis, että seuraavan hammaslääkärikäynnin jälkeen ruokakin maittaa taas pikkumiehelle paremmin. Mutta valitettavasti se ei pois nirson koiran ikuisuus-ongelmaa: onko tänään se päivä kun mikään ei maistu?

Matkustaminen koiran kanssa | Auto, juna ja bussi

Viime aikoina on pitänyt kiirettä. Tuntuu, että olemme matkustelleet pitkin rannikkoa ja valtatie 8 hieman jo liikaakin. Rehellisesti sanottuna, emme ole koskaan taineet matkustella tätä väliä näin lyhyessä ajassa näin paljon.

Muffi on erinomainen matkaseuralainen. Kun ajan yksin autolla pitkiä matkoja Muffi majoittautuu etupenkille nukkumaan. Se on hyvin rauhallinen, heräilee vain vauhdin hidastuessa kurkkimaan ollaanko jo perillä. Kun vauhti taas kiihtyy niin Muffi menee jälleen lepotilaan. Kun matkassa on enemmän ihmisiä, niin Muffi matkustaa takapenkillä. Yleensä sillä on mukana oma kantolaukku tai talo, riippuen hieman lämpötilasta. Sinänsä toimimme ehkä hieman varomattomasti, koska Muffi matkustaa lähes aina vapaana: sille olisi turvallisempaa olla turvavöissä tai kopissa. Mutta koska olemme aina matkustaneet paljon ja se ei ole vaaraksi ajamiselle tai itselleen niin laiskempi ratkaisu on antaa sen matkustaa vapaasti.

Muffi ja odotus.

Juna | Koiran kanssa matkustaminen

Olemme matkustaneet myös julkisilla paljon aikoinaan: sekä junalla että bussilla. Koiran kanssa matkustaminen junalla on epämieluisin matkustamisen muoto... ainakin omasta mielestäni.
1) Se on kallista: kun matkustaa budjetilla ja joutuu maksamaan 5 euroa/eläin niin kyllä se vain kummast harmittaa. Junalla matkustaminen tulee ilman lemmikkilippuakin kalliimmaksi kuin bussilla tai autolla. Puhumattkaaan siitä, jos oma lippusi maksaa alle 5 euroa, koska välimatka on lyhyt: joudut silti pulittamaan 5 e/eläin matkasta.
2) Olo on kuin 3. luokan matkustajalla, vaikka maksat matkastasi enemmän: et saa kiireessäkään astua muuta kuin eläinvaunuun ja jos kohtaat konduktöörejä tai kanssamatkustajia, jotka eivät pidä koirista/kissoista, niin älä huoli he tekevät sen kyllä selväksi sinulle.
3) Koirani voi pahoin junassa. En tiedä miksi pahoinvointia ei ole bussissa tai autossa, mutta junassa on.
4) Junan vaihtaminen on hankalaa
5) Junasta ei voi siirtyä pissattamaan koiraa pysäkillä.
6) Eläinpaikat ja vaunut ovat hankalia jopa eläinten omistajille: ymmärrän, että junassa on eläinvaunu erikseen. Toisinaan kuitenkin sinne eksyy astetta vihamielisempiä eläimiä tai joskus vain kaksi koiraa tai kissa ja koira eivä tule keskenään toimeen. Onneksi tässä tilanteessa saattaa olla mahdollista vaihtaa paikkaa jos juna ei ole täynnä. Pendolinon lemmikkipaikat, jotka ovat siis muutama istuin vierekkäin ja peräkkäin ovat yhtä helvettiä, kyllä. Kerran olin kahden yorkshirenterrierin kanssa ärsyyntyneen saksanpaimenkoiran ja sähisevän kissan välissä. Pelkäsin yorkkieni puolesta koko matkan.
Niin, minun on vaikea keksiä positiivisia asioita junalla matkustamisesta koiran kanssa enää nykypäivänä. Se on valitettavaa. Tietysti yksittäiset konduktöörit ja kanssamatkustajat saattavat piristää matkaa ja olla hyvin ihastuneita lemmikkeihin. Mutta siinäpä se.

Bussi | Koiran kanssa matkustaminen

On hassua, että bussilla on mielestäni mukavampi matkustaa koiran kanssa kuin junassa. Vaikka bussi on pieni ja ahdas.
1) Hinta: ainakaan Satakunnan liikenteen kyydissä bussissa ei tarvitse maksaa lemmikkimaksua kun on mukana laukkuun mentäviä lemmikkejä. Tämä on hyvä. Matkustaminen tulee kahden lemmikin kanssa heti noin 25 euroa halvemmaksi kuin junalla vaikka matka on saman pituinen ajassa. (Juna maksaa aina noin 5 euroa enemmän kuin bussi)
2) Bussissa sinua rohkaistaan istumaan joko aivan bussin etupäähän tai takapäähän, jos sinulla on lemmikki: nämähän ovat tunnetusti ne parhaimmat paikat! Ja koska itse poden matkapahoinvointia bussissa on etupenkki ehdoton suosikkini.
3) Bussi pysähtyy aina väliajoin paikkoihin, joissa voit käyttää koiraasi ulkona.
4) Bussin ahtaus on ainoa suuri ongelma: jos bussi on täynnä tulee olo tukalaksi yksin matkustaessa eläimen kanssa. Jos on matkaseuraa ja kaksi vierekkäistä paikkaa käytössä niin on jo huomattavasti helpompi ja vapaampi olo sekä matkustajalla että lemmikillä. Mutta suosittelen välttämään suosituimpia vuoroja jokatapauksessa!

Auto | Koiran kanssa matkustaminen

Auto on ehdottomasti paras tapa matkustaa koiran kanssa. Eihän siitä pääse yli eikä ympäri. Onneksi olemme siis niin onnekkaita, että meillä on auto käytössä. Varsinkin nyt kun perheemme laajenee käsittämään koiran ja kissan sijaan kaksi koiraa ja yksi kissa!

Muffi ja nenä.