keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Koiran arkitaitotojen opettelu | Ahne omistaja

Kaksi päivää me ollaan palailtu koirakoulun ensimmäisestä tunnista. Ja kas kummaa omistaja on taas ehkä vähän liian ahne. Nimittäin kun huomasin kuinka nopeaan Lego oppi kotona "maahan" käskyn niin aloin heti tänään opettamaan sille "katse" käskyä. Vaikka olin päättänyt, että vain joka toinen päivä uusi taito, jotta koiraparalla on välipäivä. Innokkaasta "maaten" opettelusta on seurannut sellainen hauska tilanne, että kun minulla on syötävää kädessä niin Lego ensin istuu, sitten antaa tassua ja pistää vielä maaten. Tietäen varsin hyvin, että jollakin näillä tempuista irtoaa aina namia.

Meidän pikku nami-kieroilija.

Väsyneet tassukkaat. Lego.

Muita seurauksia? Lego oli koko eilispäivän todella väsynyt, kahden harjoittelukerran, syömisen ja lenkkien välissä se vain nukkui. Ilmeisesti uusien asioiden opettelu vie veronsa myös koiralta.

Muffi taas on tavallista pirteämpi, ilmeisesti antibiootit ja silmätipat ovat tehneet sille hyvää. Siinä missä Lego nukkuu, on Muffi riehuvuorossa. Muffi on alkanut leikkimään hirveästi, se pitää ääntä ja naukuilee kun ei saa tarpeeksi huomiota työpäivän aikana ja odottaa ruokaa innokkaammin kuin Lego. Vaikka Muffikin on tungettu täyteen herkkuja Legon harjoittelun ohella. Seniorikoiran pirteys tekee minut hyvin iloiseksi, koska sen väsyneet kaudet ovat hieman pelottavia vaikkakin ymmärrettäviä.

Muffi on jopa alkanut häiritä mua kotijumpan aikaan: se tulee kiehnäämään ja naukumaan viereen kun taas Lego nukkuu sohvalla. Koirat. Aina jollakin riittää energiaa ja puhtia.

Nyt kuitenkin täytyy hillitä itsensä ja keskittyä vahvistamaan "katse" ja "maahan" käskyä. Viikonloppuna kokeillaan sitten, josko opittaisiin vielä "istu kiertäen".

Uni Muffi.


tiistai 13. tammikuuta 2015

Koirakoulun ensimmäinen tunti

Koirakoulu alkoi eilen - ja kyllähän se jännitti. Tuntui aivan kuin olisi itse aloittanut koulun ja edellisestä kerrasta kun on 9 vuotta niin se hipaisi vatsanpohjaa. Ensimmäinen tunti koirakoulussa ei mennyt kovin hyvin. Tämä on sikäli ymmärrettävää, koska syy sinne menoon oli alun alkaenkin Legon äänekäs ja yli-innostunut suhtautuminen muihin koiriin niin voitte vain kuvitella mikä Legon reaktio ja keskittymiskyvyn taso oli suljetussa tilassa kuuden muun koiran kanssa. Varsinkin kun koirakoulussa oli ainoastaan yksi pienikokoinen koirarotu meidän lisäksi - muut olivat rottweilereitä, jotka saavat minutkin varpailleen.

Kaikki ihmiset ja koirat olivat siis jännittyneitä - olihan tämä uusi paikka ja tilanne. 

Koirakoulun vetäjän mukaan Lego ei ollut yhtään niin äänekäs kuin hän oletti, haukkuminen oli enimmäkseen innostunutta haukkumista, eikä Lego vaikuttanut pelkäävän muita koiria. Tämä on ilmeisesti hyvä asia?
Ainakin Legoa väsytti koirakoulun jäljiltä.

Ensimmäisellä tunnilla harjoittelimme perusasioita omillamme: istumista, maate menemistä, pyörimistä, katsekontaktia jne. Yksinkertaisia asioita, joihin Legolla ei meinannut riittää keskittyminen: paljon mielenkiintoisempaa oli seurata mitä muuta koululaiset tekivät ja haukkua niille. Vaikka olisikin ollut herkkuja tarjolla motivoimaan hyvää käyttäytymistä. Uuden asian oppiminen oli siis mahdotonta, vanhojen taitojen toistaminen mahdollista: kunhan vain herkku oli tarpeeksi hyvä ja muut koirat eivät päästäneet ääniä/tuijottaneet Legoa.

Välillä Lego jaksoi keskittyä. Istumisharjoitukset menivät yllättävänkin hyvin. Vaikeinta itselleni oli se, että en olisi saanut ottaa kontaktia Legoon äänen kautta puhumalla, vaan tavoitteena oli katsekontakti. Koska olemme tottuneet kommunikoimaan äänellä, ei katsekontakti tuntunut luonnistuvan ollenkaan. Toinen ongelma oli se, että aina kun koirankouluttajamme alkoi puhumaan ja huomioni siirtyi Legosta häneen, niin  Legon huomio siirtyi myös muihin koiriin: Lego alkoi haukkumaan, enkä oikein kuullut mitään mitä ohjaaja sanoi. Onneksi siis saamme ohjeet vielä kirjallisena.

Seuraavan viikon ajan täytyisi harjoitella ensimmäisen tunnin arkitaitoja. Tavoitteena on onnistua joka toinen päivä yhdessä uudessa arkitaidossa ja jokapäivä vahvistaa aiemmin opittuja. Nyt tiistaina harjoittelimme maate menemistä. Se alkoi sujua kun otin jalan avuksi. 15 minuutin harjoittelun jälkeen Lego osasi jo välillä mennä maate ilman jalkaakin saadakseen herkun! Eli kotiharjoittelu on tärkeää Legon kanssa, koska kotona se pystyy keskittymään ilman ulkopuolisia häiriöitä ja oppii uusiakin arkitaitoja. Huomenna vahvistetaan maate-käskyä ja ylihuomenna lähdetään tavoittelemaan katsekontaktia luvan pyytämiseksi.

Ensi viikon tunnilla meillä on vuorossa ohitusharjoituksia. Nämä harjoitukset tulevat mielestäni hieman liian aikaisin, Lego ei ole omasta mielestäni yhden tunnin jälkeen valmis vielä ohittamaan isokokoisia vieraita koiria - mutta eikai tässä voi muuta kuin toivoa parasta ja luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.

Koirakoululainen | Lego



keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Kääpiökoirat ja kissat samassa perheessä | Ongelmia?

Yleisesti ottaen elämä kääpiökoirien ja kissan kanssa on peruskauraa: kaikki sujuu hyvin. Ongelmia on, hieman enemmän kuin yksinomaan koiraperheessä, mutta ongelmia ilmenee suhteellisen harvoin. Meillä on ollut seuraavanlaisia ongelmia, jotka liittyvät kääpiökoirien ja kissan yhteiseloon.

Chihuahua pentu ja kissa

ELEKIELI ja PENTUAIKA

Ensimmäiseksi: on hyvä olla koira, kun kissa tulee taloon. Näin helpotetaan kissan suhtautumista koiriin ja yhteiselo lähtee astetta helpommin käyntiin kuin jos kissa olisi ensin talossa. Oman kokemuksemme mukaan koira sopeutuu helpommin kissaan/kissanpentuun kuin kissa koiraan/koiranpentuun, jos perheessä ei ole aiemmin ollut muita koiria/kissoja.

Kuitenkin, tämä sanottuna, olen huomannut, että kun kääpiökoiranpentu tulee taloon täytyy huomioida aika paljonkin asioita, jos talossa on kissa. Kääpiökoiranpentu on hyvin pieni, rikkoutuva, energinen, villi, nopea ja kaikkea muuta. Se on myös hyvin kiinnostunut kaikesta uudesta ja halukas leikkimään kaikkien kanssa ja kaikella. Kaikki pitää laittaa suuhun: myös kissan häntä. Kissan elekieli on erilaista kuin koiran, eikä koira, varsinkaan pentu, yleensä ymmärrä täysin kissan elekieltä - toisaalta kissakaan ei ymmärrä koiran(pennun) elekieltä. Näinpä tulee väärinkäsityksiä: aikuinen kissa on kuitenkin aikamoinen peto, se on kookas ja sen ymmärrtys leikistä on vaarallista pennulle. Näinpä, kun kissatalouteen otetaan kääpiökoiranpentu, kuten chihuahua tai yorkki, vaatii pennun ja kissan kanssakäyminen erityistä varovaisuutta ja jatkuvaa valvontaa. Tämä tekee elämän muutamaksi kuukaudeksi hieman vaivalloiseksi. Kun Lego muutti meille, niin ensimmäiset kaksi kuukautta seurasimme tarkalla silmällä aina kun pentu ja kissa olivat samassa tilassa. Ja jos emme olleet kotona niin kissa ja chihu-pentu eivät myöskään olleet samassa tilassa. Kissa oli joko ulkona tai pentu oli sijoitettu eri huoneeseen oven taakse kissasta.

Chihuahua ja kissa: 95 % ajasta Chaplin kissa on Legon idoli. Lego tekee kaiken samalla lailla kuin kissa.

LEIKIT ja VARTIOINTI

Meillä sekä kissa että kääpiökoirat ovat kovia leikkimään. Valitettavankin usein kissa ja koirat tuntuvat unohtavan, että yhdessä ei kannata leikkiä : tämä muistuu mieleen vasta kun jollekkin sattuu jotain. Kissa läppäilee helposti kynnet esillä tassullaan koiria kun se hermostuu: enimmäkseen koirat ehtivät väistää, mutta eivät aina. Tällä saattaa olla ikäviä seurauksia: Esimerkiksi viikko sitten tämä läppäisy osui Muffia silmään ja silmään tuli reikä. Tämä on jo toinen kerta parin vuoden sisään. Ei auttanut muu kuin hakeutua eläinlääkäriin antibiootille ja hakemaan silmätippoja, jotta saadaa vanhuksen silmä kuntoon.

Toinen vaarallinen leikkimisesimerkki kissalla ja koirillamme on se, kun Chaplin tekee jotain kiellettyä ( terottaa kynsiään mattoon) ja koirat näkevät asiakseen vahtia kissaa juoksevat haukkumaan sille, kissa lähtee pakoon, koirat juoksevat perään: Seurauksena on ollut pari kertaa se, että kissa ottaa kaikin käpälin ja jopa hampain kiinni koirasta: tällaisessa tilanteessa syntyy koiraparalle vähintäänkin arpia. Lisäksi Muffi on saanut niskajumin tällaisesta kissan hyökkäyksestä: pää ei käänny kunnolla, täytyy antaa särkylääkettä ja kietoa idealside päälle.

Monet sanovat, että kissa ja koira ovat parhaita kavereita ja yhteiselo on helppoa. Yleisesti ajateltuna niin se onkin, mutta kuitenkin kääpiörotujen kanssa on hyvä muistaa, että koira on se johon sattuu jos ongelmia tulee. Itse ainakin olen mielummin liian varovainen kuin luotan siihen, että kissa olisi 100% kunnolla. Kissoillakin on tietysti erilaisia luonteita ja toiset ovat rauhallisempia kuin toiset. Kuitenkin kissat ovat arvaamattomia ja itsenäisiä olentoja, jotka eivät elämänsä jokaisena sekunttina jaksa ymmärtää koiran käyttäytymistä. Ainakin meidän Chaplin kissamme osaa olla arvaamaton peto, jos se sille tuulelle osuu. Onneksi kuitenkin 95 % ajasta se on kiltti ja kehräävä keräeläin.

Unet maistuvat Legolle siellä, missä ne maistuvat Chaplinillekin.