Kääpiökoirat ja kissat samassa perheessä | Ongelmia?

Yleisesti ottaen elämä kääpiökoirien ja kissan kanssa on peruskauraa: kaikki sujuu hyvin. Ongelmia on, hieman enemmän kuin yksinomaan koiraperheessä, mutta ongelmia ilmenee suhteellisen harvoin. Meillä on ollut seuraavanlaisia ongelmia, jotka liittyvät kääpiökoirien ja kissan yhteiseloon.

Chihuahua pentu ja kissa

ELEKIELI ja PENTUAIKA

Ensimmäiseksi: on hyvä olla koira, kun kissa tulee taloon. Näin helpotetaan kissan suhtautumista koiriin ja yhteiselo lähtee astetta helpommin käyntiin kuin jos kissa olisi ensin talossa. Oman kokemuksemme mukaan koira sopeutuu helpommin kissaan/kissanpentuun kuin kissa koiraan/koiranpentuun, jos perheessä ei ole aiemmin ollut muita koiria/kissoja.

Kuitenkin, tämä sanottuna, olen huomannut, että kun kääpiökoiranpentu tulee taloon täytyy huomioida aika paljonkin asioita, jos talossa on kissa. Kääpiökoiranpentu on hyvin pieni, rikkoutuva, energinen, villi, nopea ja kaikkea muuta. Se on myös hyvin kiinnostunut kaikesta uudesta ja halukas leikkimään kaikkien kanssa ja kaikella. Kaikki pitää laittaa suuhun: myös kissan häntä. Kissan elekieli on erilaista kuin koiran, eikä koira, varsinkaan pentu, yleensä ymmärrä täysin kissan elekieltä - toisaalta kissakaan ei ymmärrä koiran(pennun) elekieltä. Näinpä tulee väärinkäsityksiä: aikuinen kissa on kuitenkin aikamoinen peto, se on kookas ja sen ymmärrtys leikistä on vaarallista pennulle. Näinpä, kun kissatalouteen otetaan kääpiökoiranpentu, kuten chihuahua tai yorkki, vaatii pennun ja kissan kanssakäyminen erityistä varovaisuutta ja jatkuvaa valvontaa. Tämä tekee elämän muutamaksi kuukaudeksi hieman vaivalloiseksi. Kun Lego muutti meille, niin ensimmäiset kaksi kuukautta seurasimme tarkalla silmällä aina kun pentu ja kissa olivat samassa tilassa. Ja jos emme olleet kotona niin kissa ja chihu-pentu eivät myöskään olleet samassa tilassa. Kissa oli joko ulkona tai pentu oli sijoitettu eri huoneeseen oven taakse kissasta.

Chihuahua ja kissa: 95 % ajasta Chaplin kissa on Legon idoli. Lego tekee kaiken samalla lailla kuin kissa.

LEIKIT ja VARTIOINTI

Meillä sekä kissa että kääpiökoirat ovat kovia leikkimään. Valitettavankin usein kissa ja koirat tuntuvat unohtavan, että yhdessä ei kannata leikkiä : tämä muistuu mieleen vasta kun jollekkin sattuu jotain. Kissa läppäilee helposti kynnet esillä tassullaan koiria kun se hermostuu: enimmäkseen koirat ehtivät väistää, mutta eivät aina. Tällä saattaa olla ikäviä seurauksia: Esimerkiksi viikko sitten tämä läppäisy osui Muffia silmään ja silmään tuli reikä. Tämä on jo toinen kerta parin vuoden sisään. Ei auttanut muu kuin hakeutua eläinlääkäriin antibiootille ja hakemaan silmätippoja, jotta saadaa vanhuksen silmä kuntoon.

Toinen vaarallinen leikkimisesimerkki kissalla ja koirillamme on se, kun Chaplin tekee jotain kiellettyä ( terottaa kynsiään mattoon) ja koirat näkevät asiakseen vahtia kissaa juoksevat haukkumaan sille, kissa lähtee pakoon, koirat juoksevat perään: Seurauksena on ollut pari kertaa se, että kissa ottaa kaikin käpälin ja jopa hampain kiinni koirasta: tällaisessa tilanteessa syntyy koiraparalle vähintäänkin arpia. Lisäksi Muffi on saanut niskajumin tällaisesta kissan hyökkäyksestä: pää ei käänny kunnolla, täytyy antaa särkylääkettä ja kietoa idealside päälle.

Monet sanovat, että kissa ja koira ovat parhaita kavereita ja yhteiselo on helppoa. Yleisesti ajateltuna niin se onkin, mutta kuitenkin kääpiörotujen kanssa on hyvä muistaa, että koira on se johon sattuu jos ongelmia tulee. Itse ainakin olen mielummin liian varovainen kuin luotan siihen, että kissa olisi 100% kunnolla. Kissoillakin on tietysti erilaisia luonteita ja toiset ovat rauhallisempia kuin toiset. Kuitenkin kissat ovat arvaamattomia ja itsenäisiä olentoja, jotka eivät elämänsä jokaisena sekunttina jaksa ymmärtää koiran käyttäytymistä. Ainakin meidän Chaplin kissamme osaa olla arvaamaton peto, jos se sille tuulelle osuu. Onneksi kuitenkin 95 % ajasta se on kiltti ja kehräävä keräeläin.

Unet maistuvat Legolle siellä, missä ne maistuvat Chaplinillekin.